opintoretki: Heureka – Body Worlds

Teksti ja kuvat: Amanda Lehto

Kouluun saavuttaessa jokainen sai oma eväspussin, jossa oli hedelmää, leipää ja kaksi pillimehua. Heurekaan lähdettiin yhteisellä bussikyydillä. Bussi lähti koulun pihasta noin kello 8:15. Heurekaan ajettaessa bussissa oli tunnelma vielä hieman väsynyt ja osa opiskelijoista nukkuikin koko matkan.

Perillä oltiin noin kello 10.15. Bussissa sovittiin muutamat yhteiset asiat ja aikataulut sekä jokaiselle opiskelijalle vielä selvennettiin, mihin tiedepajaan pääsee päivällä osallistumaan. Sisälle Heurekaan mentäessä saimme ranteeseemme Heurekan rannekkeet. Aikataulut lounaan alusta ja pajojen alkamisajankohdat varmistettiin. Minä ja ystäväni päätimme mennä syömään tiedepajamme jälkeen, sillä Heurekan lounasravintola aukesi vasta kello 11.00

#

#

#

#

Viime jakson biologiaan opiskelijoina osallistuimme bakteeri -pajaan. Pajassa meitä ohjeisti ja opetti yksi Heurekan kemisteistä. Hän kertoi mitä olimme tulleet tekemään ja esitteli Heurekan uudistettua laboratoriota. Tehtävänämme oli tutkia bakteereja erilaisissa elinympäristöissä, valotuksissa ja muodoissa. Saimme itse valmistaa tulevalle bakteerille kasvualustan ja ”piirrellä” bakteereilla sen pintaan. Tarkoitus oli, että kun bakteerin lähtevät leviämään, ne muodostavat kasvualustalle piirretyn kuvan.

Pajat kestivät 75 minuuttia ja niiden jälkeen monet lähtivät lounastamaan. Lounas maksoi noin 12€ ja buffetissa tarjolla oli montaa eri vaihtoehtoa. Itse söin lihapullia ja riisiä. Lounaan jälkeen nautimme ajastamme Heurekan ihmeellisessä maailmassa.

Kotiin lähdön aika koitti klo 14.40 ja bussiin tultuamme opettajat yllättivät meidät karkkipusseilla. Karkkipussit kiersivät ja tunnelma oli pirteä. Pitkän, mutta mielenkiintoisen matkan jälkeen oli mukava palata kotiin. Reissu oli opettavainen ja tarjosi meille kaikille hienon mahdollisuuden tutustua Heurekan tarjoamiin ihmetyksiin.

#

#

#

#



Matkakertomus: Huomioitani Thaimaasta

Teksti ja kuvat: Elli Pirttijoki

#

Olen ollut Thaimaassa vuosina 2012-2013, 2014-2015 ja 2016-2017. Kaikki matkamme olivat yli kolmen viikon mittaisia ja sijoittuivat joulun ja uudenvuoden yhteyteen. Olen ollut kolmella eri saarella, Koh Sametilla, Koh Larnilla ja Koh Changilla. Lisäksi olen käynyt monissa eri kaupungeissa ja maakunnissa kuten Pattayalla, Hua hinissa, Bangkokissa, Rayonissa ja Sattahipissa. Matkamme kuljemme yleensä kevytmoottoripyörillä.

Tasa-arvo

Tasa-arvokysymykset ovat olleet pinnalla niin Suomessa, kuin muuallakin maailmalla. Olen ollut Thaimaassa useamman kerran, sekä tiedän maan tasa-arvotilanteesta hieman pintaraapaisua enemmän.

Thaimaassa on suuri seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhteisö. Maassa suhtaudutaan suvaitsevaisesti useisiin sukupuoltaan vaihtaneisiin tai naisena esiintyviin miehiin. He näkyvät värikkäästi maan katukuvassa. Thaimaa on rekisteröinyt kolmannen sukupuolen perustuslakiinsa vuonna 2015. Samaa sukupuolta olevilla ei kuitenkaan ole Thaimaassa oikeutta avioitua. Suomessa kolmatta sukupuolta ei ole rekisteröity, mutta samaa sukupuolta olevat saavat avioitua.

#

Kuningas ja kuningasperhe

Kuningasperheellä on suuri arvo Thaimaassa. Thaimaan seteleissä on kuninkaan kuva, joka on pyhä. Setelin päälle ei saa astua, eikä sitä saa pudottaa maahan, sillä se on epäkunnioittavaa. Kuningasperheen arvostelu on täysin kiellettyä ja loukkauksesta voi saada jopa vankilatuomion. Thaimaan kuningas kuoli vuonna 2016. Se näkyi huomattavasti thaimaalaisten arjessa. Juhlapyhiä ei vietetty kaikkialla maassa, sekä markkinat ja kaupat sulkivat aiempaa aikaisemmin. Uutena vuotena ei näkynyt kuin muutama raketti, kun aiempina vuosina raketit maalasivat taivaan väreillään. Kuninkaan kuolemalla oli suuri vaikutus maan arkeen ja toimintaan.

#

Sotilaiden toiminta Thaimaassa

Sotilasjuntalla on paljon valtaa Thaimaassa. Sotilasjuntta on hallitusvaltaa hallitseva sotilaiden ja poliisien ryhmä. Ajoimme matkallamme kevytmoottoripyörillä, jolloin meidät pysäytti useampi poliisi. He usein vaativat rahaa, ellei meillä olisi ollut kansainvälistä ajokorttia. Paikalliset saavat ajaa kaksipyöräisillä ilman kypärää poliisien pysäyttämättä, mutta turisteilta he vaativat suuren hinnan. Tuttavamme, joka oli matkallamme mukana menetti yli 600 euroa poliisille, joka otti rahat omaan taskuunsa. Thaimaan sotilaiden ja poliisien korruptio on valitettavaa, mutta heidän joukostaan löytyy myös lainkuuliaisia ja hyviä ihmisiä.

#

#

MIELIPIDEKIRJOITUS -
"MITÄ MEISTÄ JÄÄ JÄLJELLE?"

Norssilla toista vuotta opiskeleva Dora kirjoitti äidinkielen Tekstit ja vaikuttaminen -kurssilla mielipidekirjoituksen Kjell Westön tekstiin. Tehtävä on vuoden 2014 YO-kokeesta.

1. "Mitä meistä jää jäljelle?"

Kjell Westö pohtii esseessään "Mitä meistä jää jäljelle?" (Halkeamia, Valikoituja tekstejä 2011) teknologian vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Hän esittää erilaisia esimerkkejä, joilla hän perustelee omaa näkemystään.

Westön teksti puhuttelee minua lukijana. Se keskittyy erilaisten teknologian ilmiöiden varjopuoliin, mikä on virkistävän erilainen näkökulma nykypäivänä. Kaikkialla mediassa näkee ylistettävän teknologian uusimpia ihmeitä, älypuhelimien nerokkaimpia pelejä ja sosiaalisen median mukanaan tuomia vaikutusmahdollisuuksia. Silti esimerkiksi kännykkäriippuvuudesta, tietokonepelien tuottamista silmä- ja uniongelmista ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta kiusaamisesta ei puhuta lähes lainkaan.

Westö käsittelee laajasti monenlaisia ongelmia, jotka luovat jopa uhkakuvia tulevaisuudesta. Digitaalisesti tallennettu informaatio ei ole arkistoitavissa samalla tavalla kuin paperille kerätty tieto, eikä ihmiskunta ole koskaan ennen ollut näin teknologiasta riippuvainen.

Luettuani tekstin, alkoi tulevaisuus mietityttää minua. Lähes kaikki tieto meistä on tallennettu internetiin. Lomakuvat jaetaan Facebookissa ja sukulaisiin pidetään yhteyttä Snapchatilla. Mitä 300 vuotta aikamme jälkeen syntyneet lapset oppivat meistä koulussa? Että olemme elektroniikalle alistuneita raukkoja jotka eivät voi nostaa katsetta ruudusta edes tervehtiessä, vai oppivatko mitään?

Historian käänteet on aina ennen koottu kirjoiksi. Tekstit jo ajalta ennen ajanlaskumme alkua ovat säilyneet nykypäivään. Myytit, legendat, sadut ja sankaritarinat ovat eläneet teksteinä ikuisesti. Niiden lukeminen paksuista nahkakantisista kirjoista tuo jännitystä ja nostalgisen olon. Entä tulevaisuudessa? Luenko lapsilleni iltasadun iPadilta? Saako niitä nahkakantisena? Tarkat päivämäärät politiikan käännekohdista, menneistä kuninkaista, sodista ja liitoista on kirjattu aina paperille. Presidenttien mietteet ovat säilyneet vankasti heidän rustaamiensa päiväkirjojen sivuilla vuosikymmenet. Säilyvätköhän Barack Obaman Twitter-päivitykset yhtä hyvin?

Kjell Westö onnistuu tavoitteessaan. Hän haluaa saada lukijan pohtimaan omaa kantaansa teknologiakeskeisyyteen. Hän asettaa vastakohdiksi menneisyyden ja tulevan tavalla, jota en ole osannut edes ajatella.

Teknologia on suuri osa arkeani. Olen teknisillä laitteilla yhteydessä kaukana asuviin ystäviini, seuraan tiedotusvälineitä, etsin tietoa ja selaan sosiaalista mediaa. Teknologian kehitys on ollut uskomattoman nopeaa. Kun äitini oli nuori, ei ollut edes matkapuhelimia. Vielä 2000-luvun alussa tietokoneet olivat järjettömän kokoisia laatikoita. Nykyään ne kulkevat kätevästi laukun pohjalla koulun ja kodin välillä. Onko teknologialla enää varaa kehittyä? Kuinka pitkälle aiomme viedä koko yhteiskunnan koneistamisen? Ehkä vuonna 2026 minua palvelee kaupoissa robotit, eikä ihmiskontakteja enää tarvita. Teknologian nousu on käynyt salamannopeasti. Onko tästä enää paluuta? Voiko näin nopeasti tulta alleen saanut ilmiö vain hiipua pois, vai onko edessä yhtä salamannopea lasku?

Westö esittää tekstissään kysymyksen: "Voisiko olla niin, että alitajuisesti jo tiedämme, ettemme ole ihan täysin olemassa ja tulevaisuus ei tule tietämään meistä mitään?" Tämä kysymys tulisi esittää kaikille. Oletko valmis kuvailemaan jokaisen menneen tapahtuman yksityiskohtaisesti lapsillesi tai unohtamaan miltä lähimmät ystäväsi ovat näyttäneet nuorena, sillä sinulla ei ole yhtäkään valokuvaa? Oletko valmis kuolemaan jättämättä jälkeesi mitään? Minä itse en ole. Haluan vanhaa selata valokuva-albumeita ja ostaa lapsenlapsilleni leluja älypuhelinten sijaan.

Kaikkien tulisi ymmärtää, että elämä on tässä ja nyt, ei puhelimen näytöllä. Ei kukaan halua vanhana muistella, kuinka tapahtumat menivät ohi puhelimen toljottelun takia.

Kjell Westön essee kritisoi epäkohtia asiallisesti ja saa uskottavuutta hyvistä esimerkeistä. Hän onnistuu nostamaan esiin olennaiset epäkohdat puhuttelevasti. Kaikkien olisi hyvä pohtia samanlaisia asioita oman tulevaisuuden kannalta, ennen kuin on liian myöhäistä.



Arttu Wiskari musiikkivieraana
aprillipäivän aamunavauksessa

Huhtikuu lähti käyntiin selvästi onnistuneella aprillijäynällä, kun Arttu Wiskari oli musiikinopettaja Aki Tulikarin vieraana aamunavauksessa. Arttu lauloi kitaran säestämänä katkelman kolmesta hitistään ja tsemppasi lukiolaisia lukemaan läksynsä ja olemaan pelleilemättä.

Kuuntele aamunavaus TÄSTÄ ja arvioi itse olisitko tullut höynäytetyksi.

Hämmennys levisi läpi koulun. Vaikka monille olikin selvää, että kyseessä on ajankohtaan sopiva pila, harva tiesi miten jäynä oli saatu aikaiseksi. Kyseessä oli todellakin aito Norssilla järjestetty performanssi, mutta paikalla ei tietenkään ollut itse Arttu Wiskari, vaan Norssin lukion oma abiturientti, Otto. Aamunavauksessa kuultu imitaatio oli niin uskottava, että harva Oton kyvyistä tietämätön osasi yhdistää Arttua ja Ottoa toisiinsa. Sen sijaan epäiltiin mm. että Artun ääni oli leikelty mukaan oikeista haastatteluista.

Peli on siis auki ja ensi vuonna panokset kovenee. Kuka saadaan vieraaksi 1.4.2017?



Kurkistus lukion uusiin tiloihin
yliopistolla 2016-17

Lukion paljon puhuttu muutto on edessä jo muutaman jakson kuluttua. Nyt myös joukko opettajia pääsi tutustumaan tuleviin tiloihin. Lukion täysin omaan käyttöön on varattu kokonainen kerros Atalpasta. Lisäksi käytetään luentotiloja Pinni B:stä. Virran rakennuksessa tulevat sijaitsemaan musiikki, kuvataide, ilmaisutaito, fysiikka ja kemia.

Alla kuvia muutamista opetustiloista.



  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide


DOCH - Sirkustaidetta Tuhkholmassa

20.1.2016 Toim. Aki Tulikari

Ulkopuolisesta harjoittelutilojen näkymät ovat vaikuttavat. Salit ovat korkeita ja täynnä kiinnikkeitä eri tarpeisiin. Katselijan huomio kiinnittyy kuitenkin hyppiviin ja kieppuviin akrobaatteihin. Permannolla joku harjoittelee volttisarjoja, toinen käsilläseisontaa. Kolmas tulee pyörien alas köyttä pitkin korkean tilan katosta asti. Kaksi nuorta miestä hyppyyttää toisiaan tuomionpäivän kiikkulaudalla ainakin kuuteen metriin, laskeutuen volttinsa jälkeen aina samalle iPadin kokoiselle alueelle, sinkauttaen toisen jälleen korkeuksiin. Mikä ihmeen paikka tämä on?

Joulukuussa Normaalikoululta Tukholmaan suuntasi sirkustaidelinjan suunnitteluryhmä. Mukana tutkimusmatkalla olivat Norssin rehtorit, Sorin Sirkuksen apulaisrehtori Kaisa Penny sekä joukko tulevaa sirkustaidelinjaa valmistelevia opettajia. Ohjelmassa oli vierailu Tukholman DOCH:ssa (Dans och Cirkushögskolan) ja Sankt Botsvidin lukiossa, jossa on sirkustaiteen lukiopainotus.

#

DOCH:ssa meidät otti vastaan Walter Ferrero. Hän on Cirkushögskolanin rehtori ja ollut vahvasti kehittämässä koulutusta nykyiseen suuntaan. Korkeakoulun tilat ovat erinomaiset. Harjoitustiloja on runsaasti sekä tanssin että sirkuksen tarpeisiin. Osa tavallisen liikuntasalin oloisia, osa pitkälle yli 10 metriä korkeita erikoisvarusteluja tiloja korkeutta vaativille sirkuksen lajeille.

Sirkuskoulun omat tilat ovat valmistuneet muutama vuosi sitten vanhaan tehdasrakennukseen. Rehtori Ferrero on tyytyväinen uusiin tiloihin, jotka toteutuivat suunnitelmien mukaisiksi. Tilat soveltuvat monipuolisesti harjoitteluun, mutta ovat muunnettavissa esityksiä varten myös näyttämöksi. Samasta rakennuksesta löytyy omat tilansa luennoille, kuntosali voimaharjoitteluun, ja opiskelijoiden suosima suuri saunaosasto. Jokaiselle lajille näyttää olevan varta vasten suunniteltu tila ja välineistö.

#


#

#


Samoissa tiloissa toivoo jatkavansa opintojaan myös moni Tukholman Sankt Botsvidin lukion sirkuslinjalaisista. Lukion rehtori Malin Winbladh kertoi meille lukiolaisten sirkusopinnoista. Opiskelijat käyvät sirkusopissa kahden ja puolen kilometrin päässä Cirkus Cirkörin tiloissa, osana opintopäivää.

Suora vertailu tulevan Norssin sirkustaidepainotuksen ja St. Botsvidin tarjoaman välillä on hankalaa. Kävi nopeasti selväksi, että Suomen ja Ruotsin järjestelmät toisen asteen koulutuksessa poikkeavat toisistaan paljon. Ruotsissa yläkoulun päättänyt nuori jatkaa opintojaan lukiossa (gymnasieskolan), joka on kuin ammattikoulun ja lukion yhdistelmä.

Opiskelija valitsee perusopintojen lisäksi yhden suuntautumisvaihtoehdon (program), joita on valtakunnallisesti tarjolla 17 erilaista, paikallisesti vielä enemmän. Yleisimmät valinnat ovat yhteiskuntatiede (samhällsorientering) ja luonnontiede (naturvetenskap), joista molemmista haarautuu useita erikoistumisvaihtoehtoja. Osa vaihtoehdoista valmistaa ammattiin, osa jatko-opintoihin. Kuitenkin kaikki toiselta asteelta valmistuneet voivat hakea jatko-opintoihin korkeakouluihin, aivan kuten suomessakin. Sirkustaiteen erikoistumisopinnot kulkevat nimellä Estetiska programmet.

#




Norssin alumni Arttu Lahtinen
jongleeraa Ruotsissa

1.12.2015 Toim. Aki Tulikari

Yhdeksän suurta rengasta samaan aikaan ilmassa. Jongleeraus on Arttu Lahtisen intohimo ja tuleva ammatti. Tänä syksynä Arttu aloitti opintonsa Tukholman Dans- och cirkushögskolanissa, DOCH:ssa. Työntäyteisen välivuoden jälkeen opintopaikka irtosi ensi yrittämällä, vaikka sisään pääsee vain joka kahdeksas hakija.

Innostus lajiinsa syttyi Artulla jo alakoulun lopulla. Kaveri osasi jonkata kolmella pallolla ja piti kokeilla itsekin. Seiskaluokalla Arttu aloitti Sorin Sirkuksella. Vaikka pallot vaihtuivat renkaisiin, tekee Arttu mielestään hienoimmat temppunsa yhä kolmella renkaalla. Näissä tempuissa renkaat vierivät painovoimaa uhmaavasti jonglööriä pitkin ristiin rastiin.

Arttu_02_s2015.jpeg

Sorin Sirkuksen ja Norssin alumnina Arttu on oikea henkilö arvioimaan suunnitelmaa tulevasta lukion sirkuspainotuksesta. Kiitosta saavat erityisesti tekniikkakurssit, yrittäjyys ja opiskelijan taakkaa keventävät opintovastaavuudet. Jos opiskelu ulkomailla kiinnostaa, suosittelee Arttu myös kieliin panostamista. Tukholmassa opetus pidetään englanniksi, vaikka ruotsikin on tärkeää. Maailmalla myös ranska on keskeinen kieli sirkustaiteissa.

”Parasta on huomata kehittyvänsä ja hauskinta, kun keksii jonkun uuden tempun”, kertoo Arttu. Tukholman sirkuskouluun on päätynyt paljon Sorilaisia Artun vanhoja tuttuja. Jongleerauksen opettajat ovat erinomaisia. Opintojen jälkeen sirkustaiteilijoista tulee pääosin yksityisyrittäjiä, joista suuri osa saa joko pidemmän kiinnityksen sirkuksessa, kiertää maailmaa tai siirtyy opetustyöhön.

Tänä syksynä Artun päivä alkaa joka päivä yhdeksältä ja päättyy kuudelta. Aamulla on ensin 2 tuntia omaa lajia, tunti akrobatiaa kahdesti viikossa, lisäksi mm. lihaskuntoa, venyttelyä, musiikkia ja tanssia. Pieniä näytöksiä työstetään jatkuvasti ja harjoitusesiintymisiä on paljon. Ja harjoitusta sirkustaiteessa tarvitaan paljon. ”Kun aloittaa jonkin uuden tempun, renkaat putoaa koko ajan. Pikku hiljaa, kun sitä jynssää, renkaat ei putoakaan – ihan heti.”


TEKSTIT -osiossa julkaistaan lukiolaisten pidemmät haastattelut, matkakertomukset, kolumnit, kirjoitelmat ja blogit.